Maalattu lautalattia

Kurkataanpa hieman pirttisen kamarin ikkunasta, mitä sinne kuuluu. Jaha, jotain näyttää tapahtuneen siellä. 

Kierretään sitten kulman taakse etupihalle. Näyttää olevan jo väliovi tullut paikoilleen.

Avataan vähän ja mennään peremmälle tuvan puolelle.

Täällähän on maalattu lattiat! On näköjään jätetty hionta vähän vähemmälle. Niinhän se usein taitaa olla. Vanha lautalattia on vanha ja se saa näkyäkin. (Lattian laudoitus on tehty viivaimen ja askarteluveitsen avulla.)

Kamarin lattiakin on maalattu. Vielä on seinät käsittelemättä, eikä ikkunoista ole tietoakaan.

Kyllähän remontti kuitenkin vähä vähältä edistyy.

Kaatoallas

Samalla, kun koko pirttisen remontti pikkuhiljaa edistyy, pitää miettiä myös käytännön toimintoja. Hilma ilmoitti, että hän ei kyllä ala kantamaan vettä kaivolta, sen verran pitää olla mukavuuksia. Silloin kai on parempi rakentaa myös viemäröinti, ettei tarvitse myöskään kantaa vettä ulos. Oli siis tehtävä kaatoallas.

Kaatoaltaan materiaalit näkyvät tässä kuvassa. Taustana on postikortista pahvia, altaana on suklaamunan muovikuori, vesilukkona pillerinsuoja ja putkena pilli. Kuvasta puuttuu musta lanka, jolla on tehty altaan reuna.

Mittakaava ei ole aivan täysin 1:12, sillä altaan leveys saisi olla alle 4 cm, mutta tässä on 4,2 cm. 

Hermanni ja Hilma saivat tuliaisia Tampereelta

Koivurinteen Ukko ja Akka kävivät tänään Tampereella ostoksilla Hilmaa ja Hermannia varten. Nämä kun eivät ilman kulkupeliä mihinkään niin vain pääse. Mutta hyviä tuliaisia he saivat. Ensimmäisenä esitellään ukonpäänaulakko, joka on todella hienoa käsityötä.

Yöpissiä varten on hyvä olla potta. Ei tarvitse juosta pihan perällä kylmässä ja pimeässä.

Kahvipavut saa nyt paahdettua brännärissä ja jauhettua myllyllä. On se vaan tuoreen kahvin tuoksu valtavan hyvä!

Laseja ei Hermannilla ja Hilmalla ollut, joten hankittavahan ne oli.

Parhaita tuliaisia Hermannin ja Hilman mielestä olivat kyllä karjalanpiirakat, jotka tarjottiin voilla voideltuina maitolasin kera. Kyllä olikin hyvää!

Jälkiruuaksi oli vielä jäätelöannokset. Oikea herkkupäivä!

Hyvin syöneenä jaksoi Hermanni käydä hakemassa hellapuita uuteen puukoriin. Taas on lämmintä luvassa pirttiseen.

Liina piirongille

Ystävänpäivän kunniaksi tuli sitten tuherrettua pieni virkattu liina. Kylläpä näin pieneen meni kummasti aikaa, siinähän olisi virkannut jo isommankin. Pitänee varmaan treenata enemmän, niin alkaa sujua nopeammin. Malli on ihan omasta päästä.

Koukkuna oli Lidlistä ostettu 0,75 kokoinen koukku, joka oli käteen erittäin huono pitää ja liukas. Lankana oli jotain ikivanhaa kiiltävää ompelulankaa.

Pirttisen kuisti hahmottuu

Nyt alkaa kuistin palaset olla valmiina. Kuisti on samanpaksuisesta vanerista (fanerista, kuten Akka sanoo) kuin pirttinenkin. Ikkuna-aukot on tehty samankokoisiksi kuin pirttisen ikkuna-aukot.

Kuisti on tässä mallattuna pirttisen eteen. Kuvassa se on pöydän tasolla, koska perustusta kuistille ei vielä ole.

Takapääty tulee olemaan tasainen.

Portaat tulevat tuohon ikkunan alle. Pirttisestä tulee aika paljon esikuvansa Koivurinteen näköinen.

Kuistilta on sitten käynti tupaan.

Keittiön tuolit

Niin paljon on tehtävää, ennen kuin Hermanni ja Hilma pääsevät muuttamaan pirttiseen, mutta vähän kerrallaan on paljon pitkällä aikavälillä. Nyt oli vuorossa ruokapöydän tuolien maalaus.

Tuolit on maalattu tavallisella akryylivärillä. Väri on hailakan turkoosi, ei ihan mintunvihreä (itse sekoitettu).

Väri on hyvin matta, joten joku pintakäsittely pitää vielä keksiä, että tuoleista saa käyttökelpoiset. Ehkä ne pitää vielä lakata.

Jossain välissä pitää tehdä ruokapöytäkin. Se ei voi olla kovin suuri, sillä pirttinen on niin pieni.

Ovet

Nyt olivat vuorossa pirttisen ovet. Ovien maalina oli Maalarin valkolakka, joka kuivui tuskastuttavan hitaasti. Helpommalla olisi päässyt jollain äkkiä kuivuvalla akryylimaalilla, mutta sellaista ei nyt vaan ollut käsillä.

Kahvat pitäisi vielä hankkia oviin, että niitä sitten Hermanni ja Hilma pääsevät käyttämään.