Mökin laittaja


Nytpä tahdon olla ma
Pienen mökin laittaja:
Seinät kun saan valmihiksi,
Toisen pään teen kammariksi,
Päähän toiseen pirttisen,
Sievän, hauskan, puhtoisen.
P. J. Hannikainen

perjantai 21. marraskuuta 2014

Leipomispäiväkö?

Pirttisen väki on ollut hyvin pitkään ihan omissa oloissaan. On kuitenkin aika kurkistaa, mitä siellä oikein tapahtuu, kun kaikki ovet ovat kiinni. Näyttää aivan leipomispäivältä.


Mutta missä Hermanni ja Hilma ovat? Tulikin on jo uunissa, mutta eipä näy isäntää tai emäntää. 


Jahas, taitaa olla lauluhetki menossa. Jokohan siellä ovat ihan joululaulut vuorossa?


Hermannia alkoi vähän ujostuttaa, kun niin läheltä tultiin kuvaamaan. Parempi siis jättää pariskunta rauhaan. Ehkä he vielä siihen leipomiseenkin pääsevät. Meneehän tuossa aikaa, kun vasta tuli oli uunissa, ennen kuin siinä mitään voi paistaa.


Pitää varmaan useammin käydä katselemassa, mitä pirttiseen kuuluu.

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Pieniä tuotteita

Kahden eri kerhoilun tuloksena pirttiseen tuli lisää tavaraa. Kahvipurkkeja tarvitaan aina, jos ei kahville, sitten kaikelle muulle säilytettävälle kuivaruualle.


Hilma ja Hermanni ovat musiikki-ihmisiä, joten nuotit olivat oikein tervetullut lahja. Tosin näistä tuli palautetta, että ovat kyllä eri juhlapyhän lauluja.


Kakkuja ei kukaan vastusta, kuivakakkuja varsinkaan.


Niin, tai sitten unelmatorttuja tai cupcakeja.


Ja leivontaan tarvitaan kaikenlaista tarpeellista. Näistä voisi ainakin aloittaa.


Kiva, kun saa vähän lisää kaikenlaista tarviketta pirttiseen. 

lauantai 5. huhtikuuta 2014

Pirttisessä on elämää

Hilma ja Hermanni näyttävät jo asettuneet ihan asumaan pirttiseen. Elämän jälkiä näkyy olevan siellä sun täällä. Saappaat ovat jääneet kuistin ulkopuolelle, ettei tule kuraa sisään.


Kasvihuoneessakin on jo jotain kasvamassa. Hilman pitäisi kyllä pestä nuo lasit, näyttävät vähän talven jäljiltä olevan pesua vailla.


Taisi tulla Hilmalle väsy uurastamisen jälkeen, mukava keinutella keinussa ja lukea samalla. Näkyy Hermannikin ottavan aika lunkisti.


Isäntäväki vain lepäilee, vaikka olisi keittiössäkin jotain tarjolla.


On Hermanni tuonut ainakin polttopuita, jotta saa kahvipavut paahtaa brännärissä.


Parasta tietysti on katettu pöytä. Jo voisi isäntäväki siirtyä kamarista kahvittelemaan. Jospa sitten olisi aika tehdä tiskipöytää ja kuivauskaappia. Eikä näy ruokakomeroakaan missään.


lauantai 29. maaliskuuta 2014

Pieni paketti, suuri sisältö

Eilen tuli odotettu paketti, jossa oli paljon sisältöä pirttiseen. Jo nyt näet pirttisen ikkunasta jotain muutosta.


No Hilmahan se siellä keinuttelee uudessa keinutuolissaan. Kun tuo Hermanni valloitti sohvan kokonaan itselleen, ei ollut Hilmalle mitään omaa paikkaa. Mutta nyt on, ja hyvä siinä onkin keinutella ja vaikka virkata lisää isoäidin neliöitä.


Tuvan puolelle tuli pöytä, pieni ja sievä. Sopii siihen kahden istahtaa syömään ja juomaan.


Tuvan puolelle löytyi myös kaunis lamppu. Se aiemmin hankittu tulee nyt kamarin puolelle. Sähkötöitä tässä on vähän odoteltukin, mutta eiköhän ne sähkötkin aikanaan pirttiseen saada.


Oviin löytyi sopivat kahvat.


Kaatoaltaan yläpuolelle tulee vesihana. Vain kylmää vettä, mutta lämmintähän saa lämmittämällä.


Ruuveja on nyt pussikaupalla. Kohta saa kaatoaltaankin ruuvattua seinään kiinni.


Ikkunoista tulee tietysti avattavat, joten saranoita tarvitaan monta. Ikkunoita kun tulee kuusi kappaletta.


Yksi ovi puuttui, mutta nyt sekin on hankittu. Tästä tulee ulko-ovi.


Kankaiden käsittelyyn sopiva liima oli vielä paketissa. Taas tuli monta askelta eteenpäin pirttisen valmistumisessa.


tiistai 18. maaliskuuta 2014

Virkaten ja kutoen

Samalla, kun tein muutaman normaalikokoisen isoäidin ruudun, virkkasin muutaman pienemmänkin version.


Koukkuna oli numero 12 vanha virkkuukoukku ja lankana ompelulankaa. Kyllä oli nyhräämistä, mutta lisääkin voisi tehdä.


Ostin myös kangaspuut. Ihan täysin tyytyväinen en tuohon laitokseen ole, sillä loimilangat ovat liian paksut ja harvakseltaan. Mutta muutenhan tuo on ihan toimiva peli.


Ensimmäinen matto on jo menossa alle piiloon. Monta mattoa ehtii kutoa, ennen kuin voi vaihtaa loimen ohuempaan.


keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Hilman neule

Hilma tuossa taannoin valitteli, että vähän vetoinen on tuo pirttinen. Niin, että olisiko mahdollista saada jotain lämpimämpää päälle, kun on vielä talvikin. Eihän siinä auttanut kuin mennä käsityölaatikolle katsomaan olisiko siellä sopivia välineitä. Puikot löytyivät koossa 1 ja lankaa vuosikymmenten takaa vielä vyyhdissä. Siinähän olivat tarvikkeet.

Villapaidan osat ovat kuvassa valmiina ommeltaviksi.


Villapaita ommeltuna valmiiksi. Paidassa ovat istutetut hihat istuvuuden varmistamiseksi. Malli on ihan omasta päästä hahmoteltu, mutta onneksi onnistunut.


Niin Hilma sai paitansa. Väri on hänelle erittäin sopiva, kokokin juuri oikea.


Nyt kelpaa Hilman pirttisessä tepastella, kun tarkenee!


tiistai 25. helmikuuta 2014

Tapettia tupaan

Nyt on seinäpaperit tuvassakin. Tämäkin on itsetehtyä pienestä mallikappaleesta muokattua tapettia, kun ei valmiista ole löytynyt sopivia. Kyllähän ne vinksottavat vähän sinne sun tänne, mutta ehkäpä keittiön muut kalusteet sen vinksotuksen sitten peittävät.


Hellakaan ei sitten miellyttänyt silmää, joten sitäkin piti vähän tuunata. Nyt päällä on oikeannäköinen hellanlevy renkaineen.


Pinnaksi tuli sinkkipelti (sinkkisprayattu paperi).


perjantai 21. helmikuuta 2014

Kamari on melkein valmis

Niin vaan tuli kamari jo lähes valmiiksi. Katto on maalattu valkoiseksi ja seinät tapetoitu. Vanhat seinät ovat yleensä vähän vinoja, joten saattaa tapettikin mennä vinoon. Ja jos oikeaa tapettia ei valikoimista löydy, se pitää tehdä itse. Saa sitten sellaista kuin tulee...


Listat puuttuvat vielä sekä ikkunat. Sittenhän se on pelkkää sisustamista. Miten päin lie lopulta huonekalut?


keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Maalattu lautalattia

Kurkataanpa hieman pirttisen kamarin ikkunasta, mitä sinne kuuluu. Jaha, jotain näyttää tapahtuneen siellä. 


Kierretään sitten kulman taakse etupihalle. Näyttää olevan jo väliovi tullut paikoilleen.


Avataan vähän ja mennään peremmälle tuvan puolelle.


Täällähän on maalattu lattiat! On näköjään jätetty hionta vähän vähemmälle. Niinhän se usein taitaa olla. Vanha lautalattia on vanha ja se saa näkyäkin. (Lattian laudoitus on tehty viivaimen ja askarteluveitsen avulla.)


Kamarin lattiakin on maalattu. Vielä on seinät käsittelemättä, eikä ikkunoista ole tietoakaan.


Kyllähän remontti kuitenkin vähä vähältä edistyy.

tiistai 18. helmikuuta 2014

Kaatoallas

Samalla, kun koko pirttisen remontti pikkuhiljaa edistyy, pitää miettiä myös käytännön toimintoja. Hilma ilmoitti, että hän ei kyllä ala kantamaan vettä kaivolta, sen verran pitää olla mukavuuksia. Silloin kai on parempi rakentaa myös viemäröinti, ettei tarvitse myöskään kantaa vettä ulos. Oli siis tehtävä kaatoallas.


Kaatoaltaan materiaalit näkyvät tässä kuvassa. Taustana on postikortista pahvia, altaana on suklaamunan muovikuori, vesilukkona pillerinsuoja ja putkena pilli. Kuvasta puuttuu musta lanka, jolla on tehty altaan reuna.


Mittakaava ei ole aivan täysin 1:12, sillä altaan leveys saisi olla alle 4 cm, mutta tässä on 4,2 cm. 


lauantai 15. helmikuuta 2014

Hermanni ja Hilma saivat tuliaisia Tampereelta

Koivurinteen Ukko ja Akka kävivät tänään Tampereella ostoksilla Hilmaa ja Hermannia varten. Nämä kun eivät ilman kulkupeliä mihinkään niin vain pääse. Mutta hyviä tuliaisia he saivat. Ensimmäisenä esitellään ukonpäänaulakko, joka on todella hienoa käsityötä.


Yöpissiä varten on hyvä olla potta. Ei tarvitse juosta pihan perällä kylmässä ja pimeässä.


Kahvipavut saa nyt paahdettua brännärissä ja jauhettua myllyllä. On se vaan tuoreen kahvin tuoksu valtavan hyvä!


Laseja ei Hermannilla ja Hilmalla ollut, joten hankittavahan ne oli.


Parhaita tuliaisia Hermannin ja Hilman mielestä olivat kyllä karjalanpiirakat, jotka tarjottiin voilla voideltuina maitolasin kera. Kyllä olikin hyvää!


Jälkiruuaksi oli vielä jäätelöannokset. Oikea herkkupäivä!


Hyvin syöneenä jaksoi Hermanni käydä hakemassa hellapuita uuteen puukoriin. Taas on lämmintä luvassa pirttiseen.