Isotalo

Pirttinen tuntui niin pieneltä, ettei se millään riittänyt kaikelle sille, mitä olisi kiva nähdä miniatyyrinä. Niinpä päätimme hankkia vähän isomman talon. Talo olikin niin iso, ettei se mahtunut edes autoon, vaikka miten yritimme. Niinpä ainoaksi mahdollisuudeksi jäi sitoa talo auton katolle retkiliinoilla ja pressulla. Niin pääsi talonsiirto alkamaan uuteen paikkaansa.

Isotalo vaatii hieman remonttia, sillä kulumaa on paljon ja ikkunatkin olivat osittain rikki. Ovet olivat liian pieniä. Tapetit olivat vähän kuluneita ja turhan kirjavia. Myös ulkoväritys oli liian hempeä.

Ylävintille ei ollut mitään käyntiä, joten sinnekin piti tehdä ikkuna.

Talon ulkoväriksi tulee valkoinen vihrein vuorilaudoin. Katto saa jäädä punaiseksi, niinhän se on esikuvassaan Kivimäessäkin.

Pirttinen näyttää valtavan pieneltä Isontalon rinnalla.

Talossa ei ollut portaita, joten nekin on rakennettava alusta alkaen. Aukot ovat jo valmiina kerrosten välillä. Tälle puolelle ylävinttiin tulee huoltoluukku pariovilla.

Lattia on maalattu samalla maalilla kuin pirttisen ulkoseinät. Toinen kerros vaaditaan vielä hyvään peittävyyteen. Isontalon ulkoseinät ovat valkoisella Helmi-maalilla (josta en tykkää yhtään, mutta käytettävä on, kun sitä sattuu olemaan).

Talon huoneet ovat: 

- ylhäällä vasemmalla viistokomero (ei näy vielä tässä kuvassa) ja makuukamari

- ylhäällä oikealla porrasaula ja kylpyhuone (ei näy vielä tässä kuvassa)

- keskellä vasemmalla sali

- keskellä oikealla työhuone

- alhaalla vasemmalla keittiö

- alhaalla oikealla eteinen ja vessa.

Myös etuseinä on vielä tulossa pääovineen ja ikkunoineen. Tuosta eteisen ovesta lähtevät myös pariovet, joista pääsee takapihalle.

Pienen pirttisen ulkoremontti

Ehti jo kulua vuosia, kun remonttiryhmällä oli aina jotain kiireisempää tehtävää, eikä pirttisen remontti edistynyt yhtään. Talo siirtyikin aivan toiselle paikkakunnallekin välillä ja jäi olemaan vailla huomiota. Kevät saa usein remonttikärpäsenkin heräämään muiden surisijoiden mukana, ja pirttisen remonttiryhmä aktivoitui.

Pirttinen sai uuden maalipinnan tänään vanhan helakanpunaisen päälle. Nyt väri on aito punamultaväri, vaikka maali onkin itsesekoitettu pellavaöljymaali. Toinen kerros vielä tarvitaan, ettei vanha väri pääse kuultamaan läpi.

Pirttisen ikkunat ovat myös hyvällä mallilla. Ne ovat jo maalattuina, mutta lasitus puuttuu vielä. Heti ulkomaalauksen jälkeen ikkunat tulevat paikoilleen. Myös kuisti on maalattu.

Sisällä on vielä väliovien listojen laittoa ennen ikkunoiden asennusta, mutta valmiimpaan suuntaan on koko ajan menossa.

Leipomispäiväkö?

Pirttisen väki on ollut hyvin pitkään ihan omissa oloissaan. On kuitenkin aika kurkistaa, mitä siellä oikein tapahtuu, kun kaikki ovet ovat kiinni. Näyttää aivan leipomispäivältä.

Mutta missä Hermanni ja Hilma ovat? Tulikin on jo uunissa, mutta eipä näy isäntää tai emäntää. 

Jahas, taitaa olla lauluhetki menossa. Jokohan siellä ovat ihan joululaulut vuorossa?

Hermannia alkoi vähän ujostuttaa, kun niin läheltä tultiin kuvaamaan. Parempi siis jättää pariskunta rauhaan. Ehkä he vielä siihen leipomiseenkin pääsevät. Meneehän tuossa aikaa, kun vasta tuli oli uunissa, ennen kuin siinä mitään voi paistaa.

Pitää varmaan useammin käydä katselemassa, mitä pirttiseen kuuluu.

Pieniä tuotteita

Kahden eri kerhoilun tuloksena pirttiseen tuli lisää tavaraa. Kahvipurkkeja tarvitaan aina, jos ei kahville, sitten kaikelle muulle säilytettävälle kuivaruualle.

Hilma ja Hermanni ovat musiikki-ihmisiä, joten nuotit olivat oikein tervetullut lahja. Tosin näistä tuli palautetta, että ovat kyllä eri juhlapyhän lauluja.

Kakkuja ei kukaan vastusta, kuivakakkuja varsinkaan.

Niin, tai sitten unelmatorttuja tai cupcakeja.

Ja leivontaan tarvitaan kaikenlaista tarpeellista. Näistä voisi ainakin aloittaa.

Kiva, kun saa vähän lisää kaikenlaista tarviketta pirttiseen. 

Pirttisessä on elämää

Hilma ja Hermanni näyttävät jo asettuneet ihan asumaan pirttiseen. Elämän jälkiä näkyy olevan siellä sun täällä. Saappaat ovat jääneet kuistin ulkopuolelle, ettei tule kuraa sisään.

Kasvihuoneessakin on jo jotain kasvamassa. Hilman pitäisi kyllä pestä nuo lasit, näyttävät vähän talven jäljiltä olevan pesua vailla.

Taisi tulla Hilmalle väsy uurastamisen jälkeen, mukava keinutella keinussa ja lukea samalla. Näkyy Hermannikin ottavan aika lunkisti.

Isäntäväki vain lepäilee, vaikka olisi keittiössäkin jotain tarjolla.

On Hermanni tuonut ainakin polttopuita, jotta saa kahvipavut paahtaa brännärissä.

Parasta tietysti on katettu pöytä. Jo voisi isäntäväki siirtyä kamarista kahvittelemaan. Jospa sitten olisi aika tehdä tiskipöytää ja kuivauskaappia. Eikä näy ruokakomeroakaan missään.

Pieni paketti, suuri sisältö

Eilen tuli odotettu paketti, jossa oli paljon sisältöä pirttiseen. Jo nyt näet pirttisen ikkunasta jotain muutosta.

No Hilmahan se siellä keinuttelee uudessa keinutuolissaan. Kun tuo Hermanni valloitti sohvan kokonaan itselleen, ei ollut Hilmalle mitään omaa paikkaa. Mutta nyt on, ja hyvä siinä onkin keinutella ja vaikka virkata lisää isoäidin neliöitä.

Tuvan puolelle tuli pöytä, pieni ja sievä. Sopii siihen kahden istahtaa syömään ja juomaan.

Tuvan puolelle löytyi myös kaunis lamppu. Se aiemmin hankittu tulee nyt kamarin puolelle. Sähkötöitä tässä on vähän odoteltukin, mutta eiköhän ne sähkötkin aikanaan pirttiseen saada.

Oviin löytyi sopivat kahvat.

Kaatoaltaan yläpuolelle tulee vesihana. Vain kylmää vettä, mutta lämmintähän saa lämmittämällä.

Ruuveja on nyt pussikaupalla. Kohta saa kaatoaltaankin ruuvattua seinään kiinni.

Ikkunoista tulee tietysti avattavat, joten saranoita tarvitaan monta. Ikkunoita kun tulee kuusi kappaletta.

Yksi ovi puuttui, mutta nyt sekin on hankittu. Tästä tulee ulko-ovi.

Kankaiden käsittelyyn sopiva liima oli vielä paketissa. Taas tuli monta askelta eteenpäin pirttisen valmistumisessa.

Virkaten ja kutoen

Samalla, kun tein muutaman normaalikokoisen isoäidin ruudun, virkkasin muutaman pienemmänkin version.

Koukkuna oli numero 12 vanha virkkuukoukku ja lankana ompelulankaa. Kyllä oli nyhräämistä, mutta lisääkin voisi tehdä.

Ostin myös kangaspuut. Ihan täysin tyytyväinen en tuohon laitokseen ole, sillä loimilangat ovat liian paksut ja harvakseltaan. Mutta muutenhan tuo on ihan toimiva peli.

Ensimmäinen matto on jo menossa alle piiloon. Monta mattoa ehtii kutoa, ennen kuin voi vaihtaa loimen ohuempaan.